Digitalisaatio järjestöissä

24.7.2014 10:40

Viisi kohtaa jäsenten sitouttamiseksi

Aiemmissa blogikirjoituksissa olemme käsitelleet jäsenhankinnan eri tapoja. Pysyvä ydinkysymys on kuitenkin jäsenten säilyttäminen: kuinka jäsenet saadaan sitoutettua toimintaan ja pidettyä motivoituneina jäsenyyden eri vaiheissa. Seuraavassa muutamia ajatuksia aiheesta.

8165899592_6deba6fac6_z

Vastuun (ja vuohivankkureiden käyttövuorojen) oikeudenmukainen jakaminen on tärkeää.

 

 

1. Sopiva vastuu aktivoi, tekemättömyys voi tylsistyttää.

Ihannetilanteessa niin uusille kuin vanhoillekin jäsenille pitäisi löytyä riittävän vastuullisia ja mielekkäitä tehtäviä. Jos etenkin pienen yhdistyksen jäsen kokee toistuvasti oman työpanoksensa merkitykseltään olemattomaksi, ei hän luultavasti jaksa roikkua mukana kovinkaan pitkään. Jäsen voi turhautua seuraamaan toimintaa lähinnä statistin roolissa jos kokeneemmat ja pidempään toiminnassa mukana olleet jäsenet tekevät kaikki vähänkään mielenkiintoiset tai merkitykselliset hommat.

Kääntäen on tietysti totta, että liian suuri vastuu etenkin alkuvaiheessa voi olla resepti loppuun palamiseen ja kyllästymiseen - tästä syystä esimerkiksi kotisivujen hoitamisesta kannattaa tehdä useamman ihmisen homma.  Kun tehtävät ovat sopivalla tavalla haastavia ja mielekkäitä, jaksavat jäsenet tehdä parhaansa ja pysytellä mukana. Tehtävien uudelleenjakaminen aika ajoin varmistaa, että kaikki saavat jotakin mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden oppia uusia asioita. Silti yhdistyksessäsi voi olla myös jäseniä, joille jäsenmaksun maksaminen ja jäsenlehden vastaanottaminen ilman aktiivisempaa vastuuta riittää varsin hyvin.

Parhaassa tapauksessa yhdistyksessänne on monia eri aktiivisuustasoja ja tapoja osallistua. Näistä jäsenet voivat valita kulloinkin itselleen sopivimman.

2. Yhdistyksen tavoitteet ja saavutukset saavat näkyä.

Varmistakaa, että toimintanne tavoite on kaikille selvillä ja pitäkää tämä selvästi esillä. Tehkää myös selväksi se, miten tekemänne pienet asiat suhteutuvat kokonaisuuteen ja suurempiin tavoitteisiin. Kun asiat näyttävät edistyvän, motivaatio pysyy todennäköisemmin korkeana – käykää siis säännöllisesti läpi yhdistyksen pienempiäkin saavutuksia. Samalla jokainen näkee oman osansa yhdistyksen menestyksessä. On tärkeää tietää mitä tehdään, mutta aivan yhtä tärkeää on tietää miksi.

Lisäksi kannattaa muistaa, että pientenkin asioiden onnistuneesta hoitamisesta voi ja kannattaa antaa tunnustusta - vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa toiminnassa tämä on aina tärkeää.

3. Kasvotusten tapahtuvat tapaamiset ovat keskeisessä roolissa.

Vaikka netti tarjoaakin käteviä apuvälineitä yhteydenpitoon, ovat fyysisesti samassa tilassa tapahtuvat kohtaamiset monesta syystä lyömättömiä. Kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta on varottava latistamasta pelkästään sääntömääräisiksi kokouksiksi, sillä tapaamiset tarjoavat arvokkaita mahdollisuuksia oppia todella tuntemaan jäsenet ja heidän erityistaitonsa – näin yhdistys osaa tarjota jäsenelle mielekästä tekemistä ja hyödyntää tarjolla olevan potentiaalin mahdollisimman hyvin. Tämä tukee kohtaa 1.

On myös hyvä idea sisällyttää konkreettista tulevan toiminnan suunnittelua jokaiseen kohtaamiseen, sillä tämä saa yhdistyksen toiminnan tuntumaan eteenpäin menevältä ja pitää yllä mielenkiintoa tulla paikalle seuraavallakin kerralla. Ne tylsemmät asiat hoituvat samalla kuin itsestään, kun jokainen tietää, että mielenkiintoisiakin juttuja on tapaamisen aikana luvassa.

4. Kannattaa kommunikoida usein.

Tämä voi olla esimerkiksi Facebook-ryhmä, kotisivujen keskustelufoorumi tai WhatsApp, jonne kaikkia jäseniä kehotetaan liittymään. Ryhmän ei tarvitse käsitellä mitään tiettyä yhdistyksen projektia tai aihepiiriä, vaan näille voi tarvittaessa luoda omat ryhmänsä. Tärkeintä on, että kaikki ovat jollakin tavalla mukana ja selvillä siitä, mitä yhdistyksessä pohditaan ja että osallistuminen on mahdollisimman helppoa. Vaikka kaikki eivät ottaisi osaa keskusteluun aktiivisesti, hyötyvät he silti mahdollisuudesta seurata aktiivisempien jäsenten keskustelua ja kommentoida niin halutessaan.

5. Jäsenten mielipiteillä on väliä.

Aina ei tarvitse järjestää raskaampia jäsenkyselyitä, vaan pikakyselyt verkkosivuilla ja vaikka Twitterissä tapahtuva mielipidekartoitus voivat monesti antaa riittävän käsityksen jäsenistön mielipiteestä tietyn asian suhteen. Tärkeintä on, että jäsenet kokevat tulevansa kuulluksi, ja että heidän esittämänsä ehdotukset päätyvät myös osaksi yhdistyksen käytännön työskentelyä.

Pelkän palautteen ja mielipiteiden keräämisen sijaan tähän kannattaa yhdistää aitoa vuorovaikusta: puheenjohtaja voi kommentoida saatuja ehdotuksia ja meneillään olevaa keskustelua. Toiminta on läpinäkyvämpää kun jäsenet tietävät, miksi jokin ehdotus on hylätty tai hyväksytty. Tämä luo myös pohjaa tulevaisuuden yhdessä ideoinnille.

Onko teillä ollut ongelmia jäsenten pitämisessä? Miten tilanne ratkaistiin? Jaa ajatuksesi toisten kanssa.

Kuva: Flickr - Australian National Maritime Museum on The Commons


Yhdistysavain - digitaalinen ympäristö yhdistyksille. Tutustu!