Saavutettavuudessa on kyse yhdenvertaisuudesta ja ymmärrettävyydestä. Kun verkkopalvelu on saavutettava, käyttäjät pystyvät havainnoimaan, hallitsemaan ja ymmärtämään sitä mahdollisista rajoitteistaan huolimatta ja tarvittaessa käyttämään sitä erilaisilla apuvälineillä. Saavutettavuudella pyritään takaamaan se, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle.
Tällä hetkellä tämä miljoonan henkilön joukko jää joko täysin tai osittain monien verkkopalveluiden ulkopuolelle. Digitalisaation myötä yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon. Kaikkien tulisi päästä käyttämään näitä palveluita tasapuolisesti ja ilman valtavaa ponnistelua. Tämä edellyttää verkkopalveluilta helppokäyttöisyyttä, selkeyttä ja ehdotonta toimintavarmuutta, eli toisin sanoen saavutettavuutta.
Digitaalinen eriarvoisuus on erityisesti vanhemman ikäpolven ongelma. Kaikilla senioreilla ei ole tarvittavaa osaamista tai laitteita, joiden avulla voisi pysyä osana yhteiskuntaa ja sosiaalisia verkostoja.
Senioreiden lisäksi esimerkiksi värisokeat, keskittymis- ja lukivaikeuksista kärsivät henkilöt, kuurot, sokeat sekä kehitysvammaiset tarvitsevat saavutettavia palveluita. Saavutettavuudessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään erityisryhmien huomioinnista.
Jokainen meistä saattaa jossain tilanteessa tarvita saavutettavaa palvelua. Kirkas auringonpaiste, väsymys, sokkitilan aiheuttanut liikenneonnettomuus tai sairaskohtaus saattavat tehdä koska tahansa perusterveestä ja nuorestakin ihmisestä esteellisen. Verkkopalveluiden selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä hyötyvät lopulta ihan kaikki käyttäjät.
Saavutettavuus ei ole mikään uusi keksintö. Internetin alkuaikoina verkkosivut olivat selkeitä, helppokäyttöisiä ja hyvin saavutettavissa. Teknologian kehitys on mahdollistanut vuosien myötä yhä monimutkaisempia teknisiä toteutuksia ja toinen toistaan villimpiä ulkoasuratkaisuja. Nyt on taas herätty siihen, että saavutettavuutta tulisi ottaa enemmän huomioon.
Saavutettava verkkopalvelu tulisi toteuttaa siten, että kuka tahansa pystyisi käyttämään sitä pelkällä näppäimistöllä tai erilaisilla apuvälineillä, kuten ruudunlukuohjelmalla, äänikomennoilla, sokeain selaimella tai puhallusohjauksella.
Direktiivin piiriin kuuluvat esimerkikisi kaupungit, kunnat, sähkö- ja vesilaitokset sekä valtiolta verkkopalveluihin tukea saavat organisaatiot. Saavutettavuus olisi kuitenkin hyvä huomioida kaikilla verkkosivuilla. Saavutettavuuden edistämisen tulisi ennemminkin olla arvopohjainen valinta kuin pelottavan direktiivimörön asettama, tympeältä tuntuva velvollisuus.
Saavutettavuus on pohjimmiltaan hyvin lähellä hakukoneoptimointia. Kun verkkosivujen kielellinen ilmaisu on selkeää, rakenne hierarkinen ja koodi ehjää, myös hakukoneet pitävät siitä enemmän. Jos kuville on lisätty vaihtoehtoiset ja kuvaavat tekstit, ne näkyvät ylempänä myös kuvahakujen tuloksissa.
Saavutettavuuden huomioiminen lisää kilpailuetua, kun hakukoneet löytävät verkkosivun paremmin ja yhä useammat kohderyhmään kuuluvat pystyvät käyttämään sivustoa rajoitteistaan huolimatta.
Saavutettavuusvaatimukset on määritelty yleisessä ohjeistuksessa nimeltä WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines. Ohjeistuksessa esitetyt vaatimukset pohjautuvat 61 kriteeriin, joiden pohjalta verkkopalveluiden saavutettavuutta voidaan arvioida sekä koneellisesti että asiantuntijoiden testaamana.
Direktiiviä aletaan soveltaa siten, että aiemmin kuin 23.9.2018 avatut verkkopalvelut saavat kaksi vuotta siirtymäaikaa saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen. Tämän jälkeen julkaistuille palveluille siirtymäaikaa annetaan vain vuosi. Mobiilipalveluilla siirtymäaikaa on kolme vuotta.
HAVAITTAVUUS
Sisältö ja käyttöliittymän osat esitetään niin, että käyttäjät voivat havaita ne (riittävä kontrasti, selkeät värit, näkyvät painikkeet, tarpeeksi suuri fonttikoko ja selkeä fontti).
HALLITTAVUUS
Käyttäjän on pystyttävä hallitsemaan verkkopalvelun käyttöliittymän osat ja navigointi myös pelkän näppäimistön avulla ja muilla vaihtoehtoisilla ohjausmenetelmillä.
YMMÄRRETTÄVYYS
Tekstin ei tule vaatia peruskoulutason vaatimukset ylittävää lukutaitoa. Käyttäjälle pitää tarjota täydentävää tai vaihtoehtoista sisältöä, jos sivulla oleva teksti on peruskoulutasoa vaikeaselkoisempaa. Tekstin lisäksi myös käyttöliittymän tulee olla selkeä ja ymmärrettävissä.
TOIMINTAVARMUUS
Sisällön on oltava niin toimintavarmaa, että erilaiset lukuselaimet ja muut avustavat teknologiat voivat tulkita sisältöä luotettavasti. Rikkinäistä koodia ei saa olla.
Jotta verkkopalveluista saadaan rakennettua saavutettavia, näiden periaatteiden toteutumiseen olisi syytä kiinnittää huomiota heti suunnittelu- ja toteutusvaiheesta lähtien. Uudesta verkkopalvelusta on melko helppo rakentaa saavutettava, mutta vanhan sivuston korjaaminen saavutettavaksi on huomattavasti työläämpää.
On lisäksi tärkeää huomioida, että vaikka verkkopalvelu olisi rakennettu teknisesti täysin saavutettavaksi, sisällöntuottajan rooli on olennaisessa osassa saavutettavuuden säilyttämisen kannalta.