Digitalisaatio järjestöissä

12.2.2016 15:44

Päämäärien merkityksestä yhdistystoiminnassa

Yhdistyksen olemassaolon syy - aate - määrittelee päämäärät, jotka yhdistys itselleen asettaa. Päämäärät puolestaan määrittelevät ne toimintatavat, joita yhdistys käyttää päämääriensä ja lopulta ydinaatteensa toteuttamiseen.

Pöydälläni on pino yhdistysteemaisia kirjoja, joita toisinaan lueskelen. Yksi näistä on Kari Loimun kirjoittama Yhdistystoiminnan käsikirja. Yhdessä sen luvussa Loimu kuvaa päämääriä keskipitkän aikavälin (2-3 vuotta) tavoitteiksi. Kirjassa todetaan, etteivät päämäärät kerro mitä aiotaan tehdä, vaan mitä aiotaan saada aikaan.
Loimun mukaan päämäärät eivät voi siis olla liian yksityiskohtaisia (silloin niitä ilmenee liikaa) tai liian yleisiä (jolloin ne menettävät merkityksensä). Mielenkiintoiseksi päämäärä-käsitteen tekee mielestäni juuri sen suhde jäsenistön motivoimiseen.

Yhdistyksen olemassaolon syy - aate - määrittelee päämäärät, jotka yhdistys itselleen asettaa. Päämäärät puolestaan määrittelevät ne toimintatavat, joita yhdistys käyttää päämääriensä ja lopulta ydinaatteensa toteuttamiseen. Yhdistystoiminnan arki ja siihen liittyvät asiat voivat olla mukavaa ajankulua sinänsä, mutta useimmat ihmiset tarvitsevat myös suurempia kokonaistavoitteita joiden eteen antaa oma panoksensa. Jos tavoitteet ovat hyvin kaukana, vaikkapa useiden vuosien päässä, ehtii innostus hiipua moneen kertaan matkan varrella – harva on edes näin kauan mukana toiminnassa. Katse pelkästään suuremassa aatteessa ei siis ole riittävä ehto yhdistyksen tehokkaalle toiminnalle.

Onko uudistumisen puute päämäärien puutetta?

Joskus kuulee puheenvuoroja, joissa kerrotaan yhdistysten kyvyttömyydestä uusiutua, ja että tämä koetaan ongelmaksi. Väitän, että uusiutumisen puutteen on osaltaan pakko liittyä päämääriin – siis keskipitkän aikavälin tavoitteisiin – ja niiden seuraamiseen. Jos yhdistys todella asettaa mitattavia, saavutettavissa olevia päämääriä, on mahdollisia tapahtumakulkuja kaksi: 1) yhdistys sovittaa toimintansa päämääriin ja onnistuneesti saavuttaa ne tai 2) yhdistys ei uudistu ja päämäärät jäävät saavuttamatta.

Jos yhdistys pitää kirjaa tavoitteistaan ja niiden toteutumisesta, tästä väkisinkin seuraa myös työmenetelmien kehittyminen jokaisen epäonnistumisen (jotka ovat osa yhdistyksen kehittymistä) jälkeen. Kukaan ei halua tietoisesti ja toistuvasti epäonnistua, joten tarvittavat muutokset luultavasti otetaan vastaan positiivisesti.

Onko reitti päämäärään tarpeeksi selvä?

Entä sitten polut päämääriin? Tehdäänkö yhdistyksissä tarpeeksi yksityiskohtaisia suunnitelmia siitä, mitä tiettyyn päämäärään pääsemiseen vaaditaan ja millä aikavälillä vaaditut asiat ovat toteutettavissa? Kuinka reagoidaan tilanteisiin, joissa päämäärään pääseminen on olosuhteiden myötä vaikeutunut tai tullut mahdottomaksi?

Keskustelua päämääristä kannattaa käydä tarpeeksi usein. Olennaista on, että löydetään sellaisia maaleja, jotka ovat sekä motivoivia että helposti seurattavia. Tämä edellyttää, että abstraktiotaso on oikea ja että yhdistyksen aktiiveilla on aitoa halua sitoutua toiminnan kehittämiseen.

Flickr - Jon Åslund

 


Yhdistysavain - digitaalinen ympäristö yhdistyksille. Tutustu!