Digitalisaatio järjestöissä

29.10.2013 13:42

Näin on aina ennenkin tehty – mutta entä jos tehtäisiinkin näin?

Tuttu ja turvallinen toimintamalli on kuin Lauri Karhuvaaran ääni Huomenta Suomessa – ilman sitä arjen askareet tuntuvat pelottavilta ja vierailta. Joskus toimintamallia kannattaa kuitenkin tarkastella ja miettiä onko olemassa jotain muuta tapaa hoitaa asioita.


Uusi toimintamalli herättää tullessaan muutosvastarintaa; miksi muuttaa sitä, mikä on toimivaa? Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja pohtia yhdessä mitä uusi malli voi tuoda mukanaan. Joskus pienikin muutos riittää ja sitä on helppo kokeilla; mitä jos kahvi ja suodatinpussit olisivatkin samalla hyllyllä?

Mistä ideat muutoksiin tulevat? Yhdistysmaailmassa keskusliitosta voi tulla uusi sääntö tai laki voi muuttua, jonka jälkeen pitääkin toimia eri tavalla. Tällainen pakonomainen muutos ei ole sieltä hauskimmasta päästä ja aiheuttaakin eniten eripuraa. Joskus muutos voi lähteä yhden jäsenen huomiosta – jäsen löytää uuden tavan toimia, kertoo siitä ensin muutamalle ja jos porukka innostuu, niin muutos leviää koko yhdistykseen. Tämä malli onkin jo paljon mukavampi ja vaikutukseltaan toimivampi, koska yhdistys on itse halunnut muuttaa toimintatapaansa.

Isomman muutoksen ollessa kyseessä tehtävä voi vaikuttaa mahdottomalta. Muutosaidan molemmilla puolilla on eläviä ihmisiä – miten saada kaikki samalle puolelle? Muutoksen aloittaja joutuu astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle kilometrikaupalla ja askeleen ottamista ei helpota ollenkaan tieto siitä, että hän saa roppakaupalla kritiikkiä vanhaan toimintamalliin tottuneilta. Tuttuun ja turvalliseen toimintatapaan tottuneet eivät puolestaan halua luopua hyväksi koetusta mallista.

Mikä sitten auttaa molempia osapuolia? Siihen ei ole tietenkään yksiselitteistä vastausta ja tämän kirjoituksen tarkoitus onkin heittää pallo sinulle, hyvä lukija. Jos sinulla on kokemuksia muutoksen jalkauttamisesta, niin kerro niistä – asia kiinnostaa varmasti monia.

Kuva: SDASM Archives