Digitalisaatio järjestöissä

26.2.2015 12:16

Miten jäsenlehteä kannattaa julkaista?

Jäsenlehdet ovat siirtyneet verkkoon muiden sisältöjen mukana, mutta asia ei verkossakaan ole aivan suoraviivainen. Aihetta kirjoittajan kanssa pohti myös Janne Käenniemi Moniversosta, joka rakentaa yhdistyksille sivustoja ja tuottaa digitaalisen markkinoinnin palveluita.

Verkossa vai paperilla?

Jäsenlehteä voidaan julkaista paperilla, verkossa tai sekä että. Monet järjestöt valitsevat jälkimmäisen tavan, sillä verkkolehdellä ja paperiversiolla on molemmilla puolensa. Paperisella lehdellä on kiistattomia vahvuuksia: kun se toimitetaan jäsenten kotiin, se tulee melkein varmasti ainakin selatuksi ja todennäköisesti myös luetuksi. Paperista jäsenlehteä pidetäänkin yleisesti merkittävänä jäsenetuna. Jos sisältö julkaistaan sekä verkossa että paperilla, voidaan julkaisu ajoittaa esimerkiksi niin, että jäsenet saavat lehtensä paperilla ennen lehden tulemista yleiseen verkkojakeluun.

Verkossa oleva lehti puolestaan tavoittaa potentiaalisesti lähes rajattoman määrän ihmisiä. Sähköiseen jäsenlehteen on myös helpompaa rakentaa yhteyksiä muihin jäsenpalveluihin ja ulkoisiin kohteisiin linkitysten kautta. Erilaiset kävijätilastot mahdollistavat sen, että julkaisija voi arvioida sisällön mielenkiintoisuutta lukijalle paljon helpommin kuin perinteisten paperilehtien tapauksessa.

Erilaisia verkkolehtiä

Näyttävin verkkolehti on kokonaan omalla sivustollaan julkaistava lehti. Tämä mahdollistaa helposti selattavat, tyylikkäät ulkoasut ja optimaalisen käytettävyyden, joka on suunniteltu juuri lukijakunnan tarpeet huomioiden. Materiaali sivustolle toimitetaan yleensä toimitusjärjestelmän kautta. Tällaisen lehden filosofia poikkeaa perinteisestä lehdestä, jonka kertaalleen koostettu kokonaisuus pysyy aina samana. ”Tämä vaatii paljon aikaa päivittäjältä”, Käenniemi sanoo. ”Perinteinen lehti on paitsi sisältöä, myös tietynlainen formaatti”.

Pienille järjestöille koko sivuston kattavan lehtijulkaisun tekeminen ei useimmiten ole kuitenkaan mahdollista, joten on käytettävä kevyempiä ratkaisuja. Hyvin yleinen tapa julkaista verkkolehteä on laittaa sisältö PDF-muodossa verkkosivuille ladattavaksi. Tämä ei kuitenkaan aina palvele esim. mobiilikäyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. ”Nykyajan ilmiö on, että ylimääräisellä ajalla käytetään mobiililaitteita tai tabletteja, joilla myös verkkolehtiä luetaan”, Käenniemi huomauttaa. ”Samoin kuin sosiaalisen median painikkeet sivustolla, myös toimiva digilehti kertoo, että järjestö seuraa aikaansa”.

Mahdollisuuksia pienemmille järjestöille

Pelkän ladattavan tiedoston ja asialle omistetun sivuston väliin sijoittuu PDF-julkaisu jonkun tarkoitukseen sopivan alustan avustamana. Yksi tällainen on Issuu, joka tekee PDF-muotoisesta lehdestä helposti verkossa selattavan. Tarvitaan vain taitettu tiedosto, joka voidaan upottaa haluttuun kohtaan sivustolla.

Tällä toimintatavalla on puolellaan joitakin etuja: julkaisun tekniset kustannukset muodostuvat lähinnä PDF-tiedoston taitosta ja käytettävän esitysohjelman maksuista, mutta lopputulos on silti selvästi lehtimäisempi kuin lukijan Adobe Readeristaan lukema tiedosto.  ”Tämä on yhdistyksille riskitön kokeilla”, Käenniemi sanoo. ”Issuun ilmainen versio ja itse taitettu PDF-tiedosto eivät maksa mitään ja kokeileminen auttaa yhdistystä hahmottamaan, onko verkkolehti heidän juttunsa.” Asiaa helpottaa se, että PDF-versio lehdestä löytyy usein joka tapauksessa, vaikka lehti olisikin julkaistu vain painetussa muodossa.

Lukija myös todennäköisemmin kiinnostuu sisällöstä, jos omalle koneelle ei tarvitse ladata tiedostoja tai ohjelmia niiden avaamiseksi. Samalla lehden tekijöille aukeaa mahdollisuus tarkastella mikä artikkeli menestyi hyvin esimerkiksi sivulla vietetyn ajan perusteella. Issuu ja muut vastaavat ohjelmat sisältävät oman mobiilisovelluksensa, joten lehti näyttää hyvältä ja on luettavissa kaikilla laitteilla (myös ilman mobiilisovellusta).

Kustannukset vaihtelevat, mutta esimerkiksi Issuu on ohjelmista suhteellisen edullinen – maksullisten versioidenkin kuukausihinta on parista kympistä ylöspäin. PDF-lehden taiton voi ulkoistaa jollekin ulkoiselle toimijalle – esimerkiksi Moniverson Nettiimi tarjoaa yhdistyksille tällaista palvelua. ”Ideana on auttaa järjestöä säästämään aikaa, etenkin kun hallituksella on usein enemmän työtä kuin he ehtivät tehdä. Sitä paitsi sisällön lisäksi lehden ulkoasu vaikuttaa paljon siihen, koetaanko lehti ylipäätään kiinnostavaksi”, Käenniemi toteaa. ”Jäsenlehti on osa järjestön brändiä, joten sen on oltava muun ilmeen mukainen”.  

Kuinka te julkaisette jäsenlehteä? Miksi olette päätyneet käyttämäänne tapaan? Onko paperisella jäsenlehdellä vielä paikkansa?

Kuva: Flickr - Sean Winters

Liittyvät kirjoitukset: