Koronakriisistä huolimatta järjestöissä uskotaan tulevaisuuteen
Koronakriisillä on ollut negatiivisia vaikutuksia lähes kaikkien suomalaisten järjestöjen toimintaan.
Poikkeustilanne seisautti toiminnan ja vaikeutti toiminnan rahoitusta
Lähes 40 % Avoine Oy:n toukokuussa toteuttamaan selvitykseen vastanneista järjestöistä ilmoitti saaneensa vähemmän uusia jäseniä toimintaansa kuin normaalisti ja 17% kertoi menettäneensä jäseniä koronakriisin seurauksena.
”Kerhotoiminnat on keskeytetty. Uusia jäseniä ei saada. Kevätkokous on siirretty. Hallituksen toimintaa on supistettu puhelinsoittojen varaan.”
- valtakunnallinen järjestö
Vastaajista noin neljänneksellä on toiminnassaan mukana palkattua henkilöstöä. Näistä järjestöistä 33 prosenttia oli lomauttanut henkilöstöä, mutta irtisanomisia oli tehty vain kahdessa prosentissa järjestöistä. Lisäksi neljäsosa vastaajista kertoi, että järjestössä oli varauduttu lomautuksiin tai irtisanomisiin.
Vastaajista 80 % kertoi lykänneensä kaikkia tapahtumia tai peruuttaneensa ne kriisin aikana. Yhteensä 16 % vastaajista kertoi toteuttaneensa osan tai kaikki tapahtumat verkossa. Vastaavasti vastaajista 55 % raportoi tulonmenetyksistä tapahtumatoiminnassa sekä 22 % muussa palvelutoiminnassa.
”Kriisi on pakottanut meidät ja jäsenyhteisöt perumaan kaikki kasvokkaiset tapahtumat (jäsenet riskiryhmäläisiä). Tulonmenetykset ovat isoja erityisesti kuntoutuksen osalta.”
- valtakunnallinen järjestö
Korona pakotti järjestöt muutokseen
Vaikeuksista huolimatta monet järjestöt ovat tunnistaneet kriisin mahdollisuutena uudistumiseen. Monissa yhdistyksissä on otettu digiloikka kokousten järjestämisessä verkossa sekä muunlaisessa verkkotyökalujen hyödyntämisessä. Valtakunnallisissa järjestöissä tämä on näkynyt myös etätyön yleistymisenä.
”Positiivista on, että kriisi on pakottanut uudistamaan toimintatapoja. Koemme onnistuneemme uusiutumisessa.”
- urheiluseura
Erityisesti järjestöissä, joiden jäsenistö on ikääntynyttä ei uusia osallistumisen tapoja ole aina pystytty ottamaan käyttöön. Tilanteen nähtiin aiheuttaneen yksinäisyyttä sekä yhteisöjen hajaantumista.
”Ikävä toisiamme, kun ei olla nähty livenä ja voitu halata.”
- paikallinen yhdistys
Toisaalta digitalisoituminen kriisin aikana on korostunut erityisesti järjestöissä, joiden toiminnassa on mukana ikäihmisiä, koska uusia toimintatapoja on ollut pakko löytää.
”Vanhempi jäsenkunta on alkanut käyttää enemmän digitaalisia välineitä.”
- paikallinen yhdistys
Vastaajista 33 % toi esiin kriisin positiivisia vaikutuksia, joista digitalisoitumisen lisäksi tyypillisimmin tilanne oli tunnistettu mahdollisuudeksi suunnitella ja kehittää toimintaa tai käyttää toiminnasta vapautunutta aikaa rästitöiden tekemiseen. Viemällä toimintaa verkkoon on voitu vähentää matkakustannuksia sekä luoda etäisyyden näkökulmasta tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Lisäksi moni vastaaja näki verkkokokousten ryhdistäneen toimintaa.
Uusia rahoituksen lähteitä tarvitaan kiperästi
Avustukset ja muu julkinen rahoitus näyttelevät keskeistä osaa toiminnan rahoittamisessa 40 % vastaajajärjestöissä. Vastaajista 82 % kertoi jäsenmaksujen olevan tällä hetkellä yksi keskeisimmistä tulonlähteistä.
”Luulen, että rahoitus tulee vähenemään, koska taloudellinen tilanne koko valtakunnassa on huono. Helsingin ulkopuolella on vaikea löytää uusia rahoitusmuotoja. Saattaa käydä niin, että jäsenet joutuvat enenevässä määrin käyttämään harrastukseensa omaa rahoitustaan.”
- paikallinen yhdistys
Eniten tarvetta uusille rahoitusmuodoille nähtiin urheiluseuroissa; vähiten tarvetta rahoituslähteiden uudistamiseen nähtiin paikallisissa yhdistyksissä. Tyypillisimmin vastaajat kertoivat etsivänsä uutta rahoitusta avustuksista, yritysyhteistyöstä sekä tapahtuma- ja palvelutuotannosta. Rahoituksen kehittäminen joko jäsenmäärää kasvattamalla tai jäsenmaksuja korottamalla nousi esiin noin kolmessa prosentissa vastauksista.
”Enemmän tapahtumia. Enemmän maksullisuutta harjoitus- ja muuhun toimintaan.”
- urheiluseura
Avustukset ja julkinen rahoitus nähtiin myös tulevaisuudessa keskeisenä tapana rahoittaa toimintaa, vaikka 37 % vastaajista arvioikin nimenomaan avustusten ja julkisen rahoituksen saamisen vaikeutuvan tulevaisuudessa.
”Tulemme tarvitsemaan lisää valtakunnallista tukea paikallisten yritysten sponsorien todennäköisesti vähentyessä, jotta toimintaa pystytään jatkamaan entisellään.”
- urheiluseura
Koronakriisin jälkeenkin on järjestötoimintaa
Noin kymmenys vastaajista uskoi järjestön toiminnan supistuvan ja alle prosentti uskoi toiminnan päättyvän kriisin seurauksena. Epävarmuus tulevaisuudesta korostui erityisesti urheiluseuroissa.
Vastaajista 85 % uskoi järjestönsä yhteiskunnallisen merkityksen säilyvän ennallaan tai korostuvan kriisin seurauksena. Vain neljä prosenttia vastaajista arvioi järjestönsä merkityksen vähentyvän huomattavasti.
”Tuloksista näkyy vastaajien usko tulevaisuuteen ja halu kehittää. Monissa järjestöissä koronakriisi on nähty mahdollisuutena uudistua. Suurimmaksi haasteeksi nousee julkisista avustuksista riippumattomien rahoitusmuotojen löytäminen. Tähän tarvitaan luovuutta ja aktiivisuutta järjestöissä”, kertoo Avoine Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Heikkilä.
Vastaajista 61 % uskoo toiminnan palautuvan pitkälti ennalleen muutaman vuoden sisällä. Uusia toimintamuotoja uskottiin löydettävän 26 prosentissa järjestöistä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset verkossa toteutetut jäsentilaisuudet, koulutukset sekä videoiden hyödyntäminen toiminnassa.
”Nyt on aika kehittää digitaalista osaamista, näin saamme myös nuoremmat juuri eläköityvät kiinnostumaan toiminnastamme.”
- paikallinen yhdistys
Suomalaisille järjestöille suunnatussa kartoituksessa selvitettiin koronakriisin vaikutuksia järjestöjen toimintaan sekä tulevaisuuden näkymiin. Toukokuussa 2020 Avoine Oy:n toteuttamaan kartoitukseen vastasi 1023 henkilöä, joista 17 % edusti valtakunnallista järjestöä, 16 % urheiluseuraa ja kuusi prosenttia piiri- tai aluejärjestöä. Vastaajista 61 % edusti muuta paikallista yhdistystä.