Digitalisaatio järjestöissä

30.8.2017 16:36

Digitalisaatio järjestöissä

Digitalisaatio järjestöissä

Digitalisaatio on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun vuoden 2015 kieppeillä ja digi-hössötykseen kyllästymispiste on saavutettu jo reilusti ennen kevättä 2017.  Digitalisaatio koetaankin sekä epämääräisenä peikkona että vaikeasti hahmotettavana pelastajana. Yhteiskuntaa muovaavana ilmiönä digitalisaatio on näkynyt kuitenkin jo 50-luvulla (Forbes 2015), joten miten tämän päivän digitalisaatio eroaa silloisesta ja onko oikeastaan kyse mistään uudesta?

Aloitetaan digitalisaation ytimestä, digitoinnista. Digitoinnilla tarkoitetaan analogisen signaalin muuttamista digitaaliseksi - ykkösiksi ja nolliksi. Digitointia on esimerkiksi perinteiselle kasetille tallennetun analogisen, magneettisen signaalin muuntaminen vaikkapa CD-levylle Laser-säteellä luettavaksi sopivaan muotoon. Digitoinnissa ydin on siis tiedon tallennusmuodossa, jolla on dramaattisia sivuvaikutuksia siihen, miten tietoa voidaan luoda, käsitellä ja siirtää.

Siinä missä digitoinnin ydin on sisällön muodossa, digitalisaatiossa ydin löytyykin toimintatapojen ja prosessien muutoksesta (Culture Digitally 2014).  Digitalisaatio nähdään keinona liiketoimintamallien uudistamiseen ja tätä kautta uusien mahdollisuuksien löytämiseen (Gartner 2017).  Kyse on uuden arvon luomisesta asiakkaalle digitaalisuuden kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuote tai palvelu muodostuu digitaalisuuden kautta paremmaksi - ei vain esimerkiksi edullisemmaksi - asiakkaan näkökulmasta katsottuna.

Järjestöissä digitalisaatio tarkoittaa toiminnan uudistamista digitaalisten välineiden avulla jäsenkeskeisesti. Uudistamalla toimintaa ja soveltamalla digitaalisia välineitä järjestö voi luoda jäsenelleen uutta arvoa.

Digitalisaatiota tarkasteltaessa onkin hyvä hahmottaa erikseen palvelun tuottavan organisaation sisäiset hyödyt ja asiakkaan saama arvo. Esimerkiksi siinä missä automaatio voi tuoda järjestölle säästöjä työmäärän vähentymisenä, saattaa automaatio vastaavasti näkyä jäsenelle palvelun sujuvampana kokemuksena. Keskeistä on se, että toimintaansa digitaalisesti uudistavan järjestön tulee ensisijaisesti tarkastella jäsenensä kokemaa arvoa - ei sisäisiä hyötyjä.

Vaikka digitalisaation ajureina ovat teknologiset kehitysaskeleet kuten nopea tiedonsiirto, rajaton tallennuskapasiteetti ja älykäs laskentateho, on ilmiössä lopulta kuitenkin kyse ihmisistä. Miten tunnistaa jäsenten piilevät toiveet ja odotukset? Miten muuttaa järjestön toimintatapoja ja ajattelumalleja, siten että nämä toiveet voidaan täyttää?

1. Forbes 2015, A Very Short History Of Digitalisation (https://www.forbes.com/sites/gilpress/2015/12/27/a-very-short-history-of-digitization/#12fc863049ac)

2. Culture Digitally 2014, Digitalization and Digitization (http://culturedigitally.org/2014/09/digitalization-and-digitization/)

3. Gartner 2017, IT Glossary (https://research.gartner.com/definition-whatis-digitalization?resId=3237920&srcId=1-8163325102)