Ajatuksia järjestömaailmasta ja sähköisistä palveluista

22.9.2016 12:19

Vieraskirjoitus: Tulevaisuus on vapaaehtoistoiminnan

Kirjoittaja on järjestövalmentaja ja strategi Eetanetissä (www.eetanet.fi). Lisää Petrin ajatuksia vapaaehtoistoiminnasta blogista Vapaaehtoisestiparas (vapaaehtoisestiparas.fi)  ja Youtubesta (https://www.youtube.com/channel/UCkdxlw8N4WvXuYS5ZPAB6yA).

Vapaaehtoistoimintaan on tulossa todellinen jättipotti. Nyt ei puhuta RAY:n avustusrahoista vaan ajasta. Tulevaisuudessa vapaaehtoistoimintaan käytettävä aika on luonteva osa lähes kaikkien elämää.

Tulevina vuosikymmeninä kohtaamme muutoksen, jonka arvioidaan yksinään olevan yhtä mullistava kuin viimeisten 300 vuoden aikana tapahtunut kehitys[i]. Se ravistelee perusteellisesti yhteiskuntia koko maapallolla. Monet taloustieteilijät ja tulevaisuuden tutkijat puhuvat muutoksesta neljäntenä teollisena vallankumouksena[ii].

By ChristophRoser. Please credit "Christoph Roser at AllAboutLean.com." - Own work, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=47640595

KUVATEKSTI. Kaikki teolliset vallankumoukset ovat muuttaneet työn tekemistä perusteellisesti. Ensimmäisen 1700-luvulta alkaneen vallankumouksen höyrykone pystyi korvaamaan kymmenen käsityöläistä. Toisen vallankumouksen 1860-luvulla aloittanut sähkö lamppuineen ja jakeluverkkoineen mahdollisti kaikki ne pienet ja suuret laitteet, jotka ovat meille tänään itsestäänselvyyksiä. Mikrotietokoneet 1960-luvulta alkaen toivat kolmannen vallankumouksen. Jättisuurista ja nykyajan mittapuulla tehottomista koneista tultiin 1980-luvulla kotitietokoneisiin, 1990-luvulla Internetiin ja 2000-luvulla kännyköihin ja muihin mobiililaitteisiin. Koneiden tehon ja käytettävyyden kasvaessa ne ovat korvanneet aina vain enemmän ihmistyötä.

Neljäs teollinen vallankumous on automaation ja robotisaation aikaa. Kyse on koneiden älykkyydestä, niiden mahdollisuuksista hoitaa monimutkaisia työketjuja aina suunnittelusta ja ohjaamisesta käytännön tason tehtävien läpivientiin[iii]. Koneista on tullut riittävän älykkäitä pystyäkseen hoitamaan kiihtyvällä tahdilla mitä erilaisimpia töitä yksinkertaisimmista rutiineista huippuammattilaisten tehtäviin. Puistossa ruohonleikkuria ajaa vielä ihminen, mutta ei enää kauan. Näemme jo nyt kaupoissa itsepalvelukassoja ja apteekeissa hyllyjä täyttäviä robotteja. Itseajavat bussit ovat lähitulevaisuutta[iv], käytössä jo monissa paikoissa ympäri maailmaa. Pian itsekseen ajavat myös rekat, kuorma-autot[v], valtamerilaivat[vi], traktorit, kaivinkoneet, junat[vii] ja taksit[viii]. Leikkauspöydän ympärillä häärää tulevaisuudessa yhä harvempi ihminen ja joukoittain robottikäsiä[ix], joiden tarkkuus ja nopeus ylittävät ihmisen kapasiteetin satakertaisesti.

Robottien, digitaalisten palveluiden ja automaation aikakausi tarkoittaa väistämättä myös vähenevää kotityötä. Arkitodellisuutta on jo nyt, niin halutessasi, että verkkokauppa toimittaa tavarat suoraan ovelle, laitteet päivittävät itse itsensä ja roboimuri siivoaa lattiat samalla kun sen kaveri leikkaa takapihan nurmen. Minuutti minuutilta ihmisillä on enemmän aikaa käytettäväksi johonkin itse valittuun.

Työn murros tulee olemaan melkoinen. Ihmisten hoitamaa työtä häviää valtava määrä[x]. Tilalle tulee toki uusia, ennen muuta ihmisosaamista vaativia tehtäviä, mutta hyvinkin todennäköisesti robotiikka vie enemmän palkkatöitä kuin luo uusia. Oxfordin yliopiston tutkimuksessa arvioitiin taannoin, että Yhdysvalloissa 47 prosenttia töistä luultavasti automatisoidaan. [xi]Kuvassa näkyy saman tutkimuksen arvio vastaavista vaikutuksista EU:n alueella. Monet arvovaltaiset tahot ovat ennustaneet, että 20–30 vuoden päästä yhteiskunnassamme on vailla nykyisenkaltaista palkkatyötä 30–50 prosenttia työikäisistä[xii][xiii]. Kaikkia ei yksinkertaisesti ehditä kouluttaa uusiin tehtäviin sitä vauhtia kuin työpaikkoja häviää. Aika näyttää, onko ratkaisuna töiden kertyminen harvemmalle joukolle vai jaetaanko työtä kaikkien kesken lyhentämällä työaikaa. Joka tapauksessa kokonaisuutta tarkastellen ihmisillä tulee olemaan enemmän vapaata aikaa.

Aikaa siis vapautuu niin palkkatyöstä[xiv] kuin kotityöstä[xv]. Emme kuitenkaan jää toimettomiksi ja ryhdy pelkästään laiskottelemaan. Totta kai haluamme viettää enemmän aikaa perheemme ja ystävien kanssa. Moni haluaa huolehtia kunnostaan, hengästyä lenkkipolulla tai punttien kanssa kuntosalilla. Matkustelu, kulttuuri, viihtyminen ylipäänsä ovat varmasti myös toivelistalla. Näistä itseemme ja läheisiimme liittyvistä pyrkimyksistä puuttuu kuitenkin se perustavanlaatuinen merkitys, jonka työelämä tänä päivänä tarjoaa suurimmalle osalle: tunne osallisuudesta. Olla osa yhteisöä on perustavanlaatuinen inhimillinen ominaisuus. Jo aikojen alussa pienimmissäkin luolayhteisöissä tarvitsimme toisten suojaa ja turvaa, minkä tietysti korvasimme olemalla hyväksi yhteisölle. [xvi]

Tällä hetkellä suurin syy olla tekemättä vapaaehtoistyötä on ajanpuute [xvii]. Ei kiinnostuksen tai halun puute, vaan ajanpuute. Monen järjestön aktiiveissa on selvä kuilu alle kolmekymppisten ja noin 45-vuotiaiden välissä; tätä nuorempia ja vanhempia aktiiveja löytyy kyllä. Ajanjaksoa kolmen-neljänkympin hujakoilla kutsutaan usein ruuhkavuosiksi[xviii]: ura on alussa tai parhaassa lennossa, liittoja solmitaan, lapsia syntyy, taloja rakennetaan. Useimpien kohdalla tämä tarkoittaa pitkää paussia vapaaehtoistoiminnasta, kun aika kuluu palkkatyössä, perheen kanssa ja pakollisissa kotirutiineissa.

Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminta tarjoaa ne eteenpäin menemisen, osallisuuden[xix] ja merkityksen tunteet[xx], joita palkkatyö tänä päivänä tarkoittaa. Tekemällä vapaaehtoistyötä lunastamme paikkamme yhteisössä. Pääsemme eteenpäin uralla, joka silloin tarkoittaa vapaaehtoistoiminnan uraa. Kykymme pääsevät loistamaan vapaaehtoisuuden maailmassa. Karttuva kokemuksemme auttaa meitä olemaan hyödyksi yhä suuremmalle joukolle, vapaaehtoisesti tehden. Vapaaehtoistoiminta täyttää myös moninkertaisesti sen merkityksellisyyden tyhjiön, joka monia riivaa työelämässä. Hieman tympäisevässä duunissa megakorporaation rattaissa voi kovin helposti tuntua, ettei omalla työllä ole mitään merkitystä kenellekään. Jos taas vedät perhekahvilaa, autat vastaanottokeskuksessa tai kehität lippukuntasi toimintaa, merkitys ja merkityksellisyys ovat koko ajan läsnä. Tekemisellä on konkreettinen ja helposti näkyvä seuraus – työllä on merkitys sinulle ja muille.   

Vaikka robottien tekemä työ muuttaa yhteiskuntaa valtavasti, vapaaehtoistoiminnan ydintä robot eivät uhkaa. Vapaaehtoistoiminnan ydintä on toimiminen ihmisten kanssa, eikä tämä perusasia muutu ajan saatossa. Vapaaehtoistoimintaa muutokset tulevat vain vahvistamaan. Robotti voi ajaa jääkonetta, mutta se ei voi korvata kentän reunalla seisovaa junnuvalmentajaa. Robotti voi pystyttää esiintymislavan, mutta se ei voi tuoda puistofestivaalille ihmisiä ja tunnelmaa. Robotti voi annostella lääkkeet, mutta se ei liene kovin mielekäs jutustelukaveri vanhukselle.

Neljäs teollinen vallankumous tulee siis olemaan yhteiskunnallisen murroksensa lisäksi myös vapaaehtoistoiminnan vallankumous. Koko käsityksemme työstä muuttunee radikaalisti, ja näemme vapaaehtoistoiminnan räjähdysmäisen kasvun. Vielä nyt puheessamme ”työ” tarkoittaa lähes aina palkkatyötä. Kysymykseen ”missä olet töissä” ei oikein voi vastata toimimista vapaaehtoisena vanhainkodissa, vaikka siihen menisi paljon enemmän aikaa kuin osa-aikatöihin vaateliikkeessä. Tulevaisuudessa kysymyksiin ”missä olet töissä” tai ”mitä teet työksesi” voi luontevasti vastata ”olen Hyväntekemistä ry:ssä vapaaehtoisena”.

LÄHTEET

 


[i] https://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Megatrendit_2016.pdf

[ii] https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-fourth-industrial-revolution-what-it-means-and-how-to-respond/

[iii] http://www.lvm.fi/documents/20181/877203/Robotiikan+taustaselvityksiä/b1b9f5d6-4f1f-436a-84c9-eb42da4f81e2

[iv] http://www.hs.fi/autot/a1470971853425

[v] https://www.theguardian.com/technology/2016/apr/07/convoy-self-driving-trucks-completes-first-european-cross-border-trip

[vi] http://europe.newsweek.com/rolls-royce-plans-self-driving-cargo-ships-475392?rm=eu

[vii] https://www.rt.com/business/346123-german-railway-driveless-trains/

[viii] http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-08-25/world-s-first-self-driving-taxis-debut-in-singapore

[ix] http://spectrum.ieee.org/the-human-os/robotics/medical-robots/autonomous-robot-surgeon-bests-human-surgeons-in-world-first

[x] http://yle.fi/uutiset/eva-raportin_raju_vaite_robotit_voisivat_tehda_viidenneksen_hoitajien_tyosta/9161578

[xi] http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/academic/The_Future_of_Employment.pdf

[xii] http://www.millennium-project.org/millennium/Future-WorkTechnology_2050.pdf

[xiii] http://www.independent.co.uk/life-style/gadgets-and-tech/news/robots-will-make-majority-of-humans-unemployed-within-30-years-a6872486.html

[xiv] http://www.businessinsider.com/robots-will-steal-your-job-citi-ai-increase-unemployment-inequality-2016-2?r=UK&IR=T&IR=T

[xv] http://nordic.businessinsider.com/elon-musk-openai-robot-housework-2016-6?r=US&IR=T

[xvi] https://www.psychologytoday.com/blog/the-athletes-way/201212/the-evolutionary-biology-altruism

[xvii] Kansalaisareena: Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015

[xviii] https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153029/07%20Kaartti_Korvela.pdf?sequence=7

[xix] https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus/osallisuuden-osatekijat

[xx] http://suomalainentyo.fi/wp-content/uploads/2016/07/Merkityksellisen_ja_arvokkaan_tyon_indikaattori.pdf


Yhdistysavain - digitaalinen ympäristö yhdistyksille. Tutustu!