Digitalisaatio järjestöissä

15.12.2017 09:00

Järjestödigi-kartoituksen tulokset 2017

Digitalisaation mahdollisuudet tiedostetaan, mutta uskallusta, osaamista ja resursseja itse toteutukseen puuttuu vielä, käy ilmi järjestöjen digitalisaation, viestinnän ja sosiaalisen median tilaa selvittävästä Järjestödigi-kartoituksesta. Lataa tuloksista koostettu white paper.

Digitalisaatio yhdistetään vahvasti viestintään, kampanjointiin ja tapahtumamarkkinointiin. Merkitystä digitalisaatiolla koetaan olevan myös järjestön toiminnan tehostumiseen, sujuvuuteen, läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen.

”Kartoituksesta näkyy, että järjestöissä on alettu hahmottamaan digitalisaation mahdollisuuksia kehittää toimintaa ihmisten odotuksia vastaavaksi. Jäsenten ja muiden kohderyhmien osallistaminen kehittämistyöhön on kuitenkin vielä vähäistä”, kertoo Avoine Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Heikkilä.

Digiosaamisesta perustaito

Järjestöissä – aivan kuten muissakin organisaatioissa – osaamisessa on suuria eroja niin järjestöjen kuin yksilöiden välillä. “Osa peräänkuuluttaa perustaitoja laitteen käytöstä ja sähköpostista lähtien, kun toisilla osaamisen kehittämistarpeet painottuvat esimerkiksi data-analytiikkaan”, toteaa TIEKE ry:n digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen.

Kartoituksen perusteella yhteisöllisen työskentelyn taitoihin kaivataan lisäosaamista kaikenkokoisissa järjestöissä. Yhteisöllisen työskentelyn kehittäminen kiinnostaa järjestöjä etenkin hallitustyössä ja projektien hallinnassa.

Järjestöissä on huomattu, että digitaalisten viestintävälineiden kanssa tulee ottaa huomioon järjestön jäsenten ja kohderyhmän digikunto. Viestinnän kanavat pitää sovittaa vastaanottajien digiosaamisen ja tavoitettavuuden mukaan. Kartoituksesta käy ilmi, että viestintäkanavia pitää olla käytössä useita - viestiä pitää vaikka postittaa, jos muut välineet eivät tavoita.

Sosiaalinen media on kiinteä osa järjestöjen arkea

Kartoituksen osana selvitettiin suomalaisten järjestöjen sosiaalisen median käyttöä ja vertailtiin tuloksia Viestintä-Piritta Oy:n kolmena aiempana vuonna toteuttamiin järjestösome-kartoituksiin.

Yhtenä merkittävimmistä eroista oli järjestöjen tai sen edustajien kohtaama vihapuhe, häiriköinti tai kriittinen kommentointi, jota tänä vuonna ei koettu yhtä suurena ongelmana kuin vuonna 2016.

Viestinnän pirstaloituminen ja ihmisten lokeroituminen eri some-yhteisöihin nostettiin sen sijaan esiin entistä suurempana haasteena niin pienten kuin suurten järjestöjen keskuudessa.

“Järjestöissä halutaan panostaa nyt käytössä oleviin some-kanaviin sen sijaan, että avattaisiin uusia. Tämä käy ilmi tuloksista jo kolmatta kertaa ja kertoo samalla some-viestinnän suunnitelmallisuuden vahvistumisesta järjestöissä”, vetää yhteen Viestintä-Piritta Oy:n toimitusjohtaja Piritta Seppälä.

Yleisesti ottaen sosiaalinen media koetaan entistä arkisempana ja merkityksellisempänä mahdollisuutena järjestöille viestiä, markkinoida ja tehdä järjestötyötä.


Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kartoitus tehtiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä.

Kartoituksen 383 vastaajaa olivat järjestöjen työntekijöitä, johtajia, kehittäjiä, viestijöitä ja luottamushenkilöitä lähes kaikilta järjestösektoreilta.

Lataa Järjestödigi-kartoituksen tulokset tästä.

Kommentteja, näkökulmia ja palautetta kartoitukseen liittyen voi lähettää osoitteeseen info@viestintapiritta.fi. Me tekijät kuulemme ajatuksianne mielellämme! Kartoitus toteutetaan vuosittain ja seuraavan kerran se tehdään syksyllä 2018.