Digitalisaatio järjestöissä

15.8.2017 08:45

Digitaalisen palvelun käytettävyystestaus – miten ja miksi?

Käytettävyystestauksen tavoitteena on käytettävyyden varmistaminen ja palvelun edelleen kehittäminen. Käytettävyystestausta voidaan ja kannattaa käyttää melkein minkä tahansa digitaalisen palvelun kehittämiseen. Esimerkiksi julkisen verkkopalvelun käyttäjät käyttävät palvelua yleensä vain harvoin, jolloin käytön intuitiivisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää. Jäsenrekisterin käyttäjät taas ovat usein kokeneita käyttäjiä, jotka ovat tottuneet ohittamaan pienet epäintuitiiviset virheet. Tällöin testausta voidaan tehdä esimerkiksi vertamaalla suoritusaikoja vanhan ja mahdollisen uuden tuotteen välillä.

Käytettävyystestausta voidaan tehdä missä palvelun elinkaaren vaiheessa tahansa. Joskus voi olla hyvä testata jo vanhaa, käytöstä poistumassa olevaa palvelua ja pyrkiä tunnistamaan sen hyviä ja huonoja puolia. Palvelun kehittämisen aikana testauksella voidaan selvittää, mitkä asiat vaativat vielä lisäkehitystä. Usein testauksen tarpeellisuus havaitaan siinä vaiheessa, kun palvelu on ollut muutaman vuoden käytössä ja ollaan miettimässä sen uudistusta. Käytettävyystestaus onkin erityisen hyvä tapa selvittää uudistusta ohjaavia tekijöitä.

Käytettävyystestissä on kolme vaihetta: testin valmistelu, testin pitäminen ja tulosten analysointi.

Testin valmistelussa selvitetään testin tavoitteet, rekrytoidaan testaajat ja suunnitellaan testattavat testitapaukset yhdessä asiakkaan kanssa. Testaajien rekrytointi voi olla yllättävän aikaa vievää ja viime hetken peruutuksiakin saattaa tulla. Ennen testaajien rekrytointia kannattaa miettiä, millaisia käyttäjäryhmiä testattavalla palvelulla on ja valita testaajat sen mukaisesti.

Testin valmisteluun kuuluu olennaisena osana myös testitapausten suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa. Testitapausten pohjalta jokaiselle käyttäjälle laaditaan testitarina ja siihen perustuvat testitehtävät. Nämä on hyvä testata ennen varsinaisen testin järjestämistä.

Itse käytettävyystesti pidetään yleensä yksilötestinä. Kaikki testaajat voidaan kutsua yhtä aikaa testaustilaisuuteen, jossa testaajille annetaan testausta edeltävä info ja heitä pyydetään täyttämään taustatietolomakkeet. Taustatietojen tavoitteena on selvittää esimerkiksi, tuntevatko testaajat testattavan palvelun jo etukäteen. Tämän jälkeen kukin testaaja pääsee yksi kerrallaan tekemään testitehtäviä, joita voi tyypillisesti olla kutakin testaajaa varten 4-6. Lopuksi testaajalle järjestetään pieni loppuhaastattelu, jossa selvitetään testaajan päällimmäiset tuntemukset testistä.

Käytettävyystestin jälkeen tulokset analysoidaan ja raportoidaan mahdollisimman pian yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas saa tuloksista raportin, mutta usein raporttia tärkeämpi väline on tapaaminen, jossa keskustellaan tärkeimmistä tuloksista ja sovitaan palvelun kehityksestä.

Avoine järjesti SuPerin verkkosivuista käytettävyystestin. Referenssi testistä löytyy täältä.


kuva: Flickr - CollegeDegrees360